lauantai 1. maaliskuuta 2014

Miksi? Voltaire ja Justin Bieber

Kun kysytään ”miksi tapahtui x” voidaan tarkoittaa kahta asiaa. ”Miksi omena putosi puusta” on selkeästi kausaalinen kysymys, kysytään mikä aiheutti tippumisen. Vastaus voi olla siis vaikka että puussa istui norsu joka irrotti omenan puusta. Jos taas Erkki hyppää puusta Jaskan päälle, Jaska herkästi olettaa Erkillä olleen jokin intentio, esimerkiksi Jaskan niskan katkaiseminen. Jaska siis kysyy teleologisesti ”miksi teit noin”, eli mitä Erkki tavoitteli romahtamalla hänen päälleen.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Kaikki Joonakset ovat älykkäitä

Ihmisillä on joskus tapana samaistua johonkin ihmisryhmään, ja sitten väittää kyseistä ihmisryhmää ihmisyyden ideaaliksi. Täydelliseksi jossain rajatussa ominaisuudessa, eli nörtit ovat aina älykkäimpiä, kirjailijat ovat aina henkisesti kypsimpiä, Tavalliset Kiltit Miehet eli ne jotka eivät saa naisia ovat aina parhaimpia aviomiehiä. Muiden ihmisryhmien edustajille ei haluta antaa tätä ominaisuutta jonka ihmisryhmä on varannut itselleen: kukaan muu kuin nörtti ei voi olla älykäs, kukaan mies joka saa paljon naisia ei voi ikinä olla hyvä aviomies.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Kauneudenhoitoalan mysteerit eli miksi naiset ovat niin vaikeita

Olen luullut että lähes kaikki inhimillinen tieto on saatavissa netissä joko suoraan tai välillisesti kunhan hallitsee hakemisen, lähdekritiikin ja pari logiikan perussääntöä. Mutta tämä ei pidäkään paikkaansa. Kauneudenhoitoalalla ei ole olemassa netissä ohjeita. Eikä sen puoleen missään muuallakaan. En ainakaan tiedä missä ne olisivat. Ehkä siinä on kyse jostain mystisestä äidiltä tyttärelle siirtyvistä salaisuuksista.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Naipaul: Elämän kuva

Pidän kirjoista, joissa päähenkilön esittely lähtee hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan. Edellinen tällainen oli muistaakseni Høegin Kuvitelma 20. vuosisadasta, ja toinen hyvä Björnsterne Björnsonin Liput liehumassa jota ei luultavasti tunne kukaan. Tai jos halutaan vakiintuneita instituutiokirjoja mainita niin Mannin Buddenbrookit on myös hyvä. Henkilöiden tarinat syvenevät olennaisesti kun tiedetään missä mielentilassa ja millä taustoin hänen vanhempansa ovat hänet kasvattaneet, se mikä välittyy implisiittisesti on vähintään yhtä tärkeää kuin ääneen sanottu.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Esslin: Draaman perusteet

Jyväskylän kirjallisuuden laitos päivitti opetussuunnitelmansa viime syksynä, mutta valitettavasti opetussisällöt eivät näytä parantuneen. Yleisen kirjallisuuden draaman perusteoksena luetaan edelleen Martin Esslinin vuoden 1976 Draaman perusteita, joka pursuaa yksinkertaistuksia, karkeita virheitä ja jo syntyaikanaan vanhentunutta tietoa. Viimeksimainittu ei tietenkään ole vakavaa, sillä onhan toki kohtuutonta odottaa, että alle neljässäkymmenessä vuodessa kukaan opettajakunnasta ehtisi tarkistaa mitä oppikirjoissa lukee.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Ylipersoonallinen viisaus

Kirjallisuustieteessä on käsite ylipersoonallinen viisaus, bahtinilaisittain ”Jumalan nauru”. Konventionaalisemmassa merkityksessä (siis jumalia asiaan sotkematta) sillä tarkoitetaan, että kirjailija saavuttaa tekstillään ”vahingossa” jotain, mitä hän ei tietoisesti hakenut. Tämä on sukua ”luoville vahingoille”, vahingossa keksimisille joista on muilla aloilla lukuisia esimerkkejä: penisilliini keksittiin pilaamalla bakteeriviljelmä, kumin vulkanisointi keksittiin kun hra Goodyear jätti kamojaan lojumaan ympäriinsä. Tällaisenaan idea on OK, mutta kirjallisuuden tulkinnanvaraisuus kuitenkin aiheuttaa erinäisiä probleemia.