Oletko synesteetikko?

Synesteetikko voi kuulla, haistaa, maistaa tai tuntea värejä, nähdä miltä materiaalit tuntuvat, haistaa ääniä tai nähdä makuja. Synestesia (kreik. syn = yhdessä, myötä; aisthesis = aistimus, tunteminen, kokeminen) määritellään useimmiten, että aistiärsyke koetaan ”oikean” aistimuksen lisäksi myös jonkin toisen aistin välityksellä. Havainto on tahdosta riippumaton ja sama ärsyke aiheuttaa aina saman havainnon: 9 on aina punertava, fis panhuilulla tuoksuu aina ruoholta.

Bituminhajuinen karhea yö

Taide on jo ammennettu tyhjiin, vai? Taiteen käsite potkaisi tyhjää jo 70-luvulla, sanoi Ernst Billgren. Kaputt, finito. Mikä vain voi olla taidetta, toisin sanoen "taide" ei merkitse mitään. Taiteen joitain erikoisimpia, tai ainakin hauskimpia saavutuksia ovat Osmo Jokisen Nollapiste, John Cagen 4'33'' sekä Musta neliö valkoisella pohjalla. Nekin ovat kuitenkin vain normaalin taiteen ilmaisutyhjiöitä, mikä ei kummoistakaan kekseliäisyyttä vaadi. Kun nyt kerran yritetään esittää luovaa, niin miksi ei keksittäisi täysin, kokonaan, kerta kaikkiaan, absoluuttisesti uusia taidemuotoja? Mitä, yrittääkö joku vikistä performansseista, käsitetaiteesta, readymadesta, teemumäestä? Äh, vanhaa moskaa. Graffitit, tatuoinnit, "naistaide" kuten käsityöt ja sisustus, tai japanilainen teeseremonia- ja puutarhataide ovat nekin suurimmaksi osaksi pelkkää tavallista visuaalisuutta.