Ylipersoonallinen viisaus

Kirjallisuustieteessä on käsite ylipersoonallinen viisaus, bahtinilaisittain ”Jumalan nauru”. Konventionaalisemmassa merkityksessä (siis jumalia asiaan sotkematta) sillä tarkoitetaan, että kirjailija saavuttaa tekstillään ”vahingossa” jotain, mitä hän ei tietoisesti hakenut. Tämä on sukua ”luoville vahingoille”, vahingossa keksimisille joista on muilla aloilla lukuisia esimerkkejä: penisilliini keksittiin pilaamalla bakteeriviljelmä, kumin vulkanisointi keksittiin kun hra Goodyear jätti kamojaan lojumaan ympäriinsä. Tällaisenaan idea on OK, mutta kirjallisuuden tulkinnanvaraisuus kuitenkin aiheuttaa erinäisiä probleemia.

Tetris, femtris ja ilmestyskirja

Tietokonepelit aiheuttavat väkivaltaa!

Tetriksessä tuhotaan palikoita aina kun yksi rivi tulee täyteen. Tetriksen tuhoamisoperaatiot aiheuttavat lapsille aggressioita ja ohjaa ajattelemaan, että toisten vahingoittaminen on hyväksyttävää. Pelaamisen jatkuttua pidemmän aikaa lapsi alkaa kokea ahdistusta nähdessään tiiviin ja yhteisöllisen palikkarivin, jolloin hänen on tuhottava se. Lopulta lapsi samaistaa ihmiset palikoihin ja ahdistuu ellei pääse vahingoittamaan heitä. Täten on mahdollista että kouluampumiset johtuvat siitä, että lapsi on tetrispelin takia turtunut väkivaltaan ja tuhoamiseen. Tietokonepelit oletusarvoisesti aiheuttavat syrjäytymistä, ja kun syrjäytynyt lapsi vielä altistuu tetriksen aggressiiviselle ilmapiirille, ei ole ihme että joku saa päähänsä ottaa pyssyn ja ruveta ammuskelemaan.