Arkikuvahaaste

Kuvassa on sukka. Se lojuu lattialla. Kuvan otto tapahtui hetken intuition perusteella, mutta sen valinta bloggaukseen oli pitkän ja huolellisen harkinnan tulosta.

Facebookissa kiersi jonkin aikaa arkikuvahaaste: postaa viiden päivän ajan kuva päivässä arjestasi. Kuten arvata saattaa, kuvat eivät tietenkään olleet arkea. Ne olivat lifestylea. Täynnä auringonlaskuja, nätisti aseteltuja aterioita, omaa sivistyneisyyttä alleviivaavia kirjapinoja, ja sen sellaista. Ihminen kaunistelee elämäänsä, myös silloin kun on tarkoitus olla ”rehellinen”. Yritin kuvitella, millainen olisi kuvasarja, joka kyseenalaistaisi facebook-konventiot. Se oli yllättävän vaikeaa.

Useimmat siis pyrkivät kuvaamaan arjen hyvältänäyttäväksi, hohdokkaaksi, tyylikkääksi, ahkeraksi ja muita positiivisia adjektiiveja. Hahmottelin sarjaa, joka perustuisi noloille asioille, rumille, tavallisille, asioille jotka antavat minusta huonon kuvan tai asioille jotka on tapana pitää piilossa. Ensimmäinen mielijohde oli sukka lattialla. Se on tavallinen asia, joka luultavasti pätee useimpiin, mutta se on tavallista, hölmöä, ja vähän noloa. Se ei anna kuvaa, että kotini on siisti ja tyylikäs, mutta se ei myöskään ole hirveä vaateröykkiö lattialla joka olisi hassua, ja jolloin myös rehentelisin siivottomuudellani. Se ei kerro minusta mitään, se ei anna hyvää kuvaa, se ei rehentele negatiivisilla ominaisuuksilla. Se on vain pelkkä sukka lattialla.

Sitten en enää keksinytkään mitään, mikä olisi poikennut sukan ideasta. ”Tavara lattialla”, ”tavara poissa paikaltaan”, ”yksittäinen tavara ilman kontekstia” -ideat oli jo kulutettu. Yritin ottaa lähtökohdaksi asioita, jotka ovat hyväksyttäviä ja tyylikkäitä facebook-konventioissa. Kun normi on nätti kattaus ja hyvää ruokaa, voisin kuvata kasan tiskattavia astioita. Mutta sekään ei käy, koska se sisältää normin piilevänä. Kasaa tiskattavia astioita edeltää se, että astioilla on tehty jotain, se siis kuvaa vaihtoehtoisesti joko ahkeraa ruoanlaittajaa tai edellä mainittua siivottomuudella rehentelyä. ”Minä olen rento enkä nipota turhaan tiskaamisesta.” Normista lähteminen ei siis ole hyvä vaihtoehto, koska normin vastakohta sisältää mielteen normista, samoin kuin mielle korkeasta sisältää mielteen matalasta, hyvän idea sisältää idean huonosta. Normin vastakohta on normisidonnainen ja siten ei kovin kaukana normista.

Toinen vaikeus oli se, että jonkinlainen suodatin on pakko pitää. En voisi kuvata esimerkiksi intiimialueiden sheivausta, vaikka se on arkista, ja eittämättä myös varsin kaukana hyvältä näyttämisen konventiosta. Facebook tietääkseni poistaa pornografiset kuvat, eikä idea muutenkaan kuulosta loistavalta kaverilistani demografiaa tarkastellessa. Sama suodatin pätee kaikkiin eritteisiin, sukupuoliseen toimintaan jne. Niihin epäsuorasti liittyvissä asioissa, kuten penikseltä näyttävä porkkana, puolestaan haittaa se, että ne ovat ”hauskoja” normaalilla tavalla, ja sopivat siten tavalliseen arkikuvahaasteeseen paremmin kuin kyseenalaistavaan. Muita suodatettavia asioita voisivat olla esim. tilin saldon näyttäminen, sähköpostin salasana, psykiatrin lausunto, liikesalaisuudet, tuntematon kadulla kävelijä jne.

Kolmas hankaluus oli se, että nolous on alakulttuurisidonnaista. Kaverilistallani on henkilöitä joiden mielestä ”nolife-kirjoja-lukeva-nörtti” on nolointa ever, mutta ohjelmakoodin ja filosofiakirjojen pinon kuvaaminen ei silti riittäisi, sillä listallani on myös henkilöitä jotka arvostavat kyseistä toimintaa. Pitäisi keksiä jotain, joka olisi kaikkien mielestä epähohdokasta.

Neljänneksi, sarjassa olisi pitänyt kuitenkin olla jotakin ideaa. Siksi en voinut tehdä esimerkiksi sarjaa, jossa olisi sukka, lusikka, varpaankynsi, paperilappu ja hiiri lattialla. Syy miksi halusin ylipäätään kyseenalaistaa koko haasteen, ei ollut siinä että satuin nyt vain haluamaan kyseenalaistaa. Halusin herättää pohtimaan arkikuvahaasteen rakenteita, erottua miljoonasta muusta ”arkeaan” kuvaavista henkilöistä, ja ehkä myös olla hauska. Siksi sarjassa pitäisi kokonaisuudessaan olla jokin idea, eikä vain kaikki olla samoja. Samuus ja epähauskuus olisi vienyt pohjan koko idealtani.