keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Natsikortti ei ole argumentointivirhe

Natsikortti on analogia.

Virhe on sellainen, mikä ei ole loogisesti pätevä. Esimerkiksi auktoriteettiin vetoaminen on argumentointivirhe, koska perustelu ei toimi jos auktoriteetti esittää väitteen joka ei ole totta: 1+1 = 600. Siksi myös tilanteessa jossa kahden vastakkaisen väitteen paremmuusjärjestystä ei voida todistaa, ei voi vedota jommankumman auktoriteettiasemaan väitteen oikeellisuuden todistajana.

Natsikortti

Sen sijaan analogiat eivät voi olla virheellisiä. Tai voivat, jos sanon että Bill Gatesin tulojen suhde minun tuloihini on kuin siskoni tulojen suhde Mark Zuckerbergin tuloihin. Se ei päde, koska siskoni ei ole miljardööri. Mutta natsikorttia ei käytetä tuolla tavalla virheellisesti, vaan esimerkiksi ylilyönteihin. Natsikortti olisi virheellinen analogia, jos sanottaisiin että Martin Luther King oli etelävaltioiden mustille kuin Hitler juutalaisille. Mutta natsikortti ei ole virheellinen analogia, kun sanotaan että valtio on työttömille Hitler (Katriina Kajannes) tai että päiväkoti noudattaa ss-jugendin ideologiaa (Nina Mikkonen). Karmea ja ruma ylilyönti, mutta ei virhe.

Täytyy muistaa, että argumentti on eri asia kuin siitä vedetty moraalinen johtopäätös. Päiväkotia voi verrata natsi-Saksaan eikä se liiottelusta huolimatta ole virhe, mutta asiaa ei voi tuomita moraalisesti satunnaisen natsiviitteen vuoksi. Mikkosen esittämässä analogiassa ei ollut mitään vikaa, mutta sen perusteella tehdyt toimenpide-ehdotukset ovat melkoisen facepalmattavia. Moraalikeskustelut kuitenkin tulisi erottaa puhtaasta logiikasta.

Yleensä analogioissa, silloin kun ne ymmärretään, sallitaan aivan hirveitä ylilyöntejä. Esimerkiksi hyttysen ja ihmisen kokoeroa voi verrata ihmisen ja Mount Everestin kokoeroon. Jos analogia ymmärretään kirjaimellisesti, se on tietenkin aivan pöljä, koska mittakaava on aivan eri. Kauheaa liioittelua, siis. Mutta tarkoituksena on kertoa jollekulle joka ei tiedä mikä on Mount Everest että kuten hyttynen on tosi pieni ihmisen rinnalla niin ihminenkin on tosi pieni Mount Everestin rinnalla.

Analogian tarkoitus on osoittaa asioiden jonkin aspektin yhtenevyys, esimerkiksi että valtio ei tykkää työttömistä, Hitler ei tykkää juutalaisista. Ei ole tarkoitus väittää, että tykkäämisen aste, toimintatavat ja lopputulos olisivat täysin yhtenevät. Mutta jos vaaditaan natsitoimenpiteitä natsianalogian vuoksi, kyseessä on analogian raiskaaminen, analogian väärintulkinta, ei analogian virheellisyys. Pelkästä analogiasta ei voi vetää toimenpide-ehdotuksia sen enempää kuin moraalisia päätelmiäkään.

Analogioita kokemukseni mukaan usein ymmärretään huonosti. Kiltin miehen myytistä kirjoittaessani vertasin itseään kilttinä pitävää sellaiseen, joka pitää itseään älykkäänä. Joku kommentoi, että ei voi verrata, koska kiltteys on pariutumisessa huono ominaisuus, mutta älykkyys on työllistymisessä hyvä ominaisuus. Tarkoitukseni kuitenkin oli osoittaa, että ihmiset haluaisivat maailman järjestyvän omien hyvien ominaisuuksiensa mukaan, kiltit haluavat kiltteyden olevan pariutumisen peruste ja älykkäät haluavat älykkyyden olevan työllistymisen peruste. Analogia sijaitsee vain tällä aspektilla, eikä sitä pidä jatkaa joka ikiseen ulottuvuuteen. Siksi ennen Godwinin lain esiinvetoa pitäisi lukea mitä oletetussa natsikortissa oikeasti lukee, ei sitä mitä luulee rivien välissä lukevan. Ei toimenpiteitä, ei moraalia, ei jokaista sivupiirrettä, pelkästään se mitä on sanottu.

Kansanmurha on ilmeisesti liian kipeä asia että sitä voisi ottaa analogian kohteeksi. Natsikortti on huonoa keskustelukäyttäytymistä, koska sitä on käytetty huonosti, siitä on sattunut tulemaan jonkinlainen argumenttiperseilyn symboli. Ei ole olemassa Stalin-korttia, armeniakorttia tai ruandakorttia. Jos niitä käytettäisiin, niissä olisi täsmälleen sama rakenne kuin natsikortissa. Kaikki, mikä viittaa hiukankin natsi-Saksaan tulkitaan natsikortiksi, mutta edellämainittujen korttien yhtenevyys natsikorttiin huomattaisiin luultavasti vain erittäin selkeissä kansanmurhaan viittaavissa perusteluissa.

Natsikortti ei siis ole virhe. En silti suosittele käyttämään sitä, sillä se tulkitaan huonoksi keskustelukäyttäytymiseksi. Jos haluat pelkästään keskustella virheettömästi, voit käyttää natsikorttia. Jos haluat vaikuttaa hyvältä, älä käytä natsikorttia. Muut keskustelijat vain vetävät herneen kärsäänsä, näytät tyhmältä ja keskustelu pysähtyy. Suosittelen käyttämään vähemmän poleemisia analogioita, yleensä on paljon tärkeämpää näyttää hyvältä kuin olla oikeassa.

7 kommenttia:

  1. Analogioiden kohdalla ongelmana on se, että mikä on esimerkiksi epäanalogioiden suhde niihin. Itse asiassa analogian suhde asiallisessa argumentaatiossa on käytännössä aina vaikeaa. Millä tavalla analogian ylipäätään voidaan sanoa olevan epäargumentatiivinen?

    Jos lähdetään siitä että "Virhe on sellainen, mikä ei ole loogisesti pätevä." on pakko katsoa mitä tarkoittaa se että jokin ei ole loogisesti pätevä;
    * Tarkoittaako se sitä, että logiikka kieltää sen, eli juuri se että 1+1=10000.
    * Tarkoittaako se sitä että logiikka ei johda loppupäätelmään.

    Jos lähdetään miettimään mitä natsikortti on, niin se on analogia-argumentaation ydinkysymyksessä. Samanlaisuudella yleensä rakennetaan verrattavuutta. Yritetään rakentaa voimaa siten että koska kohteilla A ja B on yhteinen ominaisuus C, ja koska A:lla on ominaisuus D niin myös B:llä on D.

    Natsikortti onkin yllättävän usein joko suoraan tämänlainen tai se on implisiittisesti taint by association. Näiden asiallisuutta voidaan arvioida. Esimerkiksi perussuomalaisten hallitussuunnitelman rinnastaminen natsien aikanaan tekemiin hallitussuunnitelmiin olivat hyvin samansisältöisiä eikä tämän esilletuominen ollut argumenttivirhe. Samanlaisuus oli huomattavaa ja se kertoi yhteydestä poliittisiin liikehdintöihin. Mutta jos tämän pohjalta selittää että perussuomalaiset ovat haluamassa tappaa juutalaisia tahi muita ihmisryhmiä keskitysleireillä, kysymys on väärästä analogiasta.

    Ja hyvin usein natsikorttia käytetään juuri väärin. Ja kyllä. Stalinkortti tunnetaan. Uskovaisten standardimallina kun on huutaa siitä että noitavainot ovat epäasiallinen muistutus historiasta, mutta Stalinin vainot kertovat kaiken oleellisen ateismista ja niitä ei saa unohtaa koska ne kertovat todellisen ateismin hengen. Stalinkortti viuhuu niissä piireissä lähes yhtä innolla kuin natsikortti.

    "Kortti" -nimitys tuleekin osittain siitä että kyseessä on klisee. Ja kliseen kohdalla on hyvä huomata että analogioita on paitsi vääriä, myös irrelevantteja. Asioille löydetään useinkin analogisuuksia. Esimerkiksi jos meillä on kohde A ja B, ne usein molemmat koostuvat atomeista tai vaikuttavat fysikaalisessa maailmassa joka tarjoaa pohjaa analogisuuden esilletuomiselle. Usein tämä ei ole relevanttia tai edes kiinnostavaa.

    Esimerkiksi Hitler oli eläinrakas kasvinsyöjä joka kielsi pyöreät kalamaljat koska siinä ei ollut kulmia, kielsi hummerien paistamisen elävältä ja rakasti koiria. Tämän vaikutus esimerkiksi animaliaan ja tämän toimintaan on tietysti tosi - kenties jopa kiinnostava kuriositeetti - mutta varsin irrelevantti yksityiskohta lähes minkä tahansa aiheen kohdalla.

    VastaaPoista
  2. Analogian käyttäminen väärin voi solahtaa siis ainakin seuraaviin päättelyvirheisiin;
    * Väärä analogia ; Päätelmä yhtäläisyyksistä ei päde siinä kohdalla kun pitäisi. Samanlaiseksi perusteltu paljastuu epätodeksi.
    * Ad hominem (Kenties sinänsä paikkaansapitäviin ominaisuuksiin viittaavan) natsianalogian avulla hyökätään jonkun ajatuksen kannattajaa vastaan eikä pidetä sitä asiakeskustelun tasolla. Tälle läheistä sukua on Taint by association /Kaivon myrkytys jossa uskottavuutta viedään luomalla ikäviä mielikuvia.
    * Horse laugh : Asiaa sanotaan naurettavaksi koska natsitkin oli sitä mieltä.
    * Red herring : Huomio siirretään natsianalogialla pois aiheesta. Ei enää puhutakaan asiasta vaan yritetään putsata mainetta natsiyhteyksistä ja pian puhutaankin natseista. Otsikon mukainen aihe menee keskustelun sivupoluille eikä varsinaiseen argumenttiin välttämättä enää koskaan palata.

    Kyllä. Natsikortti on usein nimenomaan argumentaatiovirhe. Eikä vain huonoa käytöstä, jota se on vielä useammin.

    VastaaPoista
  3. Olen sitä mieltä että natsikortti, samoin kuin kaikki analogiat, eivät kuulu ollenkaan argumentoinnin piiriin. Horse laugh -tapauksessa natsiviittaus voi olla perätön tai perällinen, mutta päättelyvirhe tehdään vasta arvoarvostelman kohdalla, ei natsikohdassa.

    Jos kokeilee laittaa natsikorttien tilalle jonkin muun kortin, saa selville onko virhe nimenomaan natsiudessa vai tavassa jolla natsiutta käytettään. Jälkimmäinen olisi siten aina jokin muu argumentointivirhe. Horse laugh ei ole natsillinen virhe, koska yhtä hyvin voi sanoa että asia on naurettava koska Jyrki Katainen on sitä mieltä. Jos se oli natsivirhe aiemmin, niin nyt se olisi Jyrki Katainen -virhe. On siis järkevämpää nimittää sitä ad auctoritatemiksi. Ei ole mitään perustetta miksi natseihin vetoaminen olisi virheellisempi argumentti kuin Jyrki Kataiseen vetoaminen.

    VastaaPoista
  4. ... Paitsi että Jyrki Kataiseen vetoaminen on aina ja automaattisesti virhe. :)

    VastaaPoista
  5. Minusta lähes kaikki virhepäätelmien nimet on muutenkin oikomisia. Jos päätelmälle on perustelu, sen voisi teknisesti laittaa sen virheen tilalle. Määritelmän voi korvata sisällöllään.

    Mutta kuten sanoin, ei vika ole natseissa vaan siinä miten natseja käytetään. Mutta tämä on aika tylsä huomio. Kaikessa on taustalla ihanne jonka voisi tiivistää sanoihin "metodiikka, ei retoriikka".

    Erittäin epämuodikas slogan, vaikka teoriassa kaikki kannattaa sitä. Vähän kuin vapaa ajattelu siis.

    VastaaPoista
  6. Lisäsin myöhässä natsikortin kuvan varustelekan sivuilta, koska se oli haa-haa-hauska.

    VastaaPoista
  7. Varusteleka on haahaahauska. Lisäsin myöhässä kommentin, joka itse asiassa ei ole argumentatiivis-tekninen vaan enemmänkin pragmaattis-ideologinen.

    Ongelmanahan on se, että kun herr Hitler on kerran mainittu, sen käyttö tuhoaa yritykset käydä asiallisia keskusteluja. Sillä tästä lähtien ihmiset keskustelevat joko natseista tai sitten natsikortista. Itse asiassa natsikortin ideaali on tavallaan pahentanut tilannetta, koska moni sekoittaa natsikortin argumenttivirheeseen joten siihen nojaava joutuu oikeasti venyttämään työmääräänsä. On argumentoijan terveempää hakea analogia muualta. Yleisö on tyhmää, mutta tämä on retoriikankäytön perustila. (Niille jotka siitä välittävät. Itse haistatan aika usein paskat, myös kieliopille.)

    Toinen ongelma on hitler-teeman ylikäyttö joka pitkällä tähtäimellä se itse asiassa ei vaikuta vain natsikorttiin vaan kaikkeen natsiutta koskevaan aiheeseen. Se trivialisoi ja banalisoi ajatuksemme tuosta varsin vakavista ilmiöstä.

    Mikään ylläolevasta ei tosin estä itseäni olemasta "koska hitler" silloin tällöin..

    VastaaPoista